Mustaleppälintujen elokuu

Elokuun alussa kävin lähes päivittäin seuraamassa Ruoveden Ruhalassa mustaleppälintuparin pesintöjen edistymistä ja joka kerta fiilikset olivat mahtavat, kun sai seurata 8 eri mustaleppälinnun saalistustouhuja: pesivä n-pukuinen 2kv koiras ja naaras, kaksi ensipoikueen ”1kv-senioria” ja kolme toisen poikueen ”1kv-junioria” sekä pesimätön ilmeinen 2kv koiras, joka on vaihtanut pitkälle ad-pukuun. Kaikkia ei tietenkään näkynyt kerralla, mutta 4-5 eri lintua puolentunnin odottelulla oli helppoa, joskus kolmekin yhtäaikaa. Itselläni ei ollut kuvausvälinettä, mutta Olavi Kalkko kuvasi mustaleppälintuja muutamina päivinä ja häneltä sain myös täydentäviä lisätietoja eri mustaleppälintuyksilöistä. Hän näki 4. ja 7.8. kuvatessaan 7 eri yksilöä ja itse olen nähnyt 4.8. puolen tunnin ja 10.8. kahden tunnin kiikaroinnilla 6 eri lintua.

Elokuun alun jälkeen en nähnyt enää pesivän 2kv koiraan ruokkivan poikuetta.  Se oli tehnyt tyylikkäästi osansa kantamalla kahden (!!) hautomis- ja poikasvaiheen alun ajan uskollisesti ravintoa naaraalle ja vasta kuoriutuneille poikasille.  Nyt se saattoi keskittyä puvunvaihtoon.  Se oli pudottanut 31.7. tummat keskimmäiset pyrstösulat pois ja elokuun 4. päivä se näytti rähjäiseltä ja pyrstössä oli enää kaksi sulkaa. Alapuolelta se oli sivuilta tummentunut, jonkin verran harmaata päälaella ja siellä täällä, mutta muutoin vallitsi vielä naaraspuvun perusväritys.  Seuraavan päivän 5.8. iltana pyrstösulat olivat pudonneet, mutta hyvinhän siltä hyönteisten jahtaaminen onnistui ilman pyrstöäkin!  Se varoitteli 9.8. aidalla istuessaan kerttumaista tak-tak-tak –ääntä. Pyrstö oli kasvanut 10.8.-12.8. mennessä 2 cm:n pätkäksi, joten se saattoi seistä pystyasennossa, kun pyrstö ei ottanut vastaan.  19.8. pyrstö oli jo 3/4 täysimittaisesta ja vaihtuneiden kyynärsiipien ulkohyödyt olivat vaaleita, joten siiville muodostuu jo vaalea paneeli.

Kuva 1: Olavi Kalkko

Rengastettu 2kv sulkiva koiras, jonka rähjäisen olemuksen koristeena oli 4.8. vielä kaksi pyrstösulkaa, jotka seuraavana päivänä olivat jo pudonneet

Naaraalla sen sijaan riitti kiirettä.  Se ruokki koko ajan yksin kolmea kasvavaa poikasta, jotka äänekkäästi päästelivät lyhyehköä, kuivaa rätinää kerjätessään keltainen kita ammollaan herkkupaloja: kärpäsiä, sääskiä, perhosia, toukkia, terttuseljan punaisia marjoja ja mitä milloinkin naaras niille löysi. Kun kuului naaraan jatkuva kiivas varoittelu, tiesi että nuorten turvallisuutta uhkasi lähistöllä vaaniva kissa, yli lentävä nuolihaukka tai jokin muu luontainen vihollinen.  Ja kun oli hiljaista, niin tiesi sen, että oli pieni lepotauon aika.

Naaras lopetti toisen poikueen poikastensa ruokinnan reilu viikko sitten ja sen näkeminen on sen jälkeen ollut vaikeaa.  Itse en ole havainnut sitä 10.8. jälkeen. Olavi Kalkon mukaan se on aloittanut sulkimisen ja 19.8. sillä oli vain 2-3 pyrstösulkaa jäljellä, tummat olivat jo pudonneet.

Kuva 2: Olavi Kalkko

 

Huolehtiva naaras (r) ruokkii 7.8. toisen poikueen 1kv-junioria (r)

Nuoret, ensipoikueen 1kv-seniorit, joita parhaimmillaan näkyi yhtä aikaa 2 aidalla saalistelemassa, istuivat usein pitkiä aikoja paikallaan, väliin niiailivat, värisyttivät pyrstöään ja syöksyivät hyönteisten perään ja palasivat takaisin aidalle.  Kummallakaan niistä ei ole rengasta.  Muutaman kerran ne ääntelivät vaimeampaa pit-pit– ääntä, johon liittyi ihan lyhyt rätinä. Jossain vaiheessa ne myös kakistivat kurkkuaan ja oksensivat ulos jonkinlaisen hyönteisen siiven. Jos pesivä 2kv koiras osui yhtä aikaa aidalle, se saattoi hätistellä nuorempaa pois aidalta.

Kuva 3: Olavi Kalkko

Renkaaton ensipoikueen 1kv-seniori viihtyi 7.8. edelleen paikalla pesivän koiraan karkotusyrityksistä huolimatta

Niiden kanssa saattoi nähdä samaan aikaan paikalla myös toisen emolinnuista tai nuoremman, toisen poikueen 1kv-juniorin, jolla 5.8. mennessä töpöpyrstö oli kasvanut noin kolmeneljäsosaan ja 10.8. se näytti jo lähes täysimittaiselta.  Muutoinkin se alkoi muistuttaa vanhempaa sisarustaan, mutta suupieli oli vielä silmiinpistävän keltainen ja oikeassa jalassa kiilteli rengas. Rätisevästä kerjäilystä huolimatta se ponnahteli välistä ilmaan ja saalisteli itsenäisesti muiden mallin mukaan hyönteisiä. Näin 2.8. vielä 3 1kv- junioria suulissa yhtä aikaa parrun päällä, mutta 7.8. niitä oli todennäköisesti enää 2.  Vaikka niiden liikehdintä nopeutui päivä päivältä, laskeutuivat ne joskus maahan ja olivat siinä turhan pitkäänkin vaaroille altistuen.

Kuva 4: Olavi Kalkko

  

Toisen poikueen 1kv-juniorit (r) kasvoivat ja itsenäistyivät päivä päivältä.  Tässä kaksi niistä 7.8. naaraan hellässä hoivassa

Elokuussa olen toistaiseksi nähnyt 5 kertaa kehittyneemmän puvun koiraan, joka on ilmeisesti 2kv kuten pesiväkin n-pukuinen 2kv koiras.  Pukujen erot näillä koirailla ovat huomattavat. Komeampi koiras voisi olla edellisvuoden ensipoikueen ja pesivä koiras toisen poikueen, jolloin ikäero olisi noin 1-1.5 kk. Lisäksi sen ei tarvinnut panostaa jälkikasvun hoitoon. Tällä komistuksella on nyt selvät valkeat paneelit ja muutenkin siivet vaikuttivat maastossa aiempaa tummemmilta, kun osa käsi- ja kyynärsiiven sulista on vaihtunut. Otsa näyttää edestäpäin kapealti vaaleahkolta ja pyrstössä on muutama keskimmäinen tumma sulka kasvamassa.  Itse kuulin sen 12.8. ensi kerran varoittelevan kirjosieppomaista pit-pit-ääntä.  Leppälinnun tai mustaleppälinnun atrappiääneen tämä koiras ei ole reagoinut, kun taas pesivä pariskunta on reagoinut välittömästi. Tästä yksilöstä on Mika Ohtosen ottamia kuvia 14.7. ja seuraavat kuvat Olavi Kalkko onnistui saamaan 13.08.

Kuva 5: Olavi Kalkko

  

Komea sulkiva koiras tarkkailee 13.8. aidalla kuvaajan toimia – nyt on sopiva asento, vaikka naula hiertääkin jalkaa

Avoimen suulin ja navettarakennuksen välistä pääsee autosta seuraamaan, kuinka emolinnut tai nuoret linnut saalistavat neljältä takaseinän ikkunalta hyönteisiä.  Ne seisovat ikkunakarmilla ja sieppaavat nokkaansa ikkunalle ilmestyvän kärpäsen ja pyörähtävät nopeasti ympäri lasia vasten juostakseen salamannopeasti toisen hyönteisen perään ikkunan toisessa reunassa tai hyppäävät ikkunan yläosassa lentävän saaliin kimppuun.  Kopse vaan käy, kun siivet tai nokka napsahtelevat. Uusia hyönteisiä ilmestyy lisää koko ajan, joten sateisenakin päivänä saalistettavaa on tarjolla.  Väliin naaras lensi yläpuolen kattoparruille ruokkimaan kerjäävää poikasta, joka usein lensi nälkäisenä myös ikkunakarmille.

Uskon, että saamme seurata mustaleppälintujen puuhastelua vielä pitkään, vaikka nuorimmaisetkaan 1kv-juniorit eivät ole enää naaraasta riippuvaisia, pesivä 2kv koiras ja naaras vaihtavat pukuaan ja vaikka koiras välistä hätistääkin vanhempia 1kv-nuorukaisia.  Niillä ei vielä liene mitään kiirettä pois tutulta pesimäpaikalta, jossa piilopaikkoja ja hyönteisravintoa riittää.  Kuitenkin senjälkeen kun 1kv- juniorit alkoivat saalistaa itse ja naaras lopetti niiden ruokinnan ja samalla varoittelun sekä alkoi sulkia, mustaleppälintujen näkeminen lyhyellä tarkkailulla on vaikeutunut huomattavasti. Tilannetta seurataan edelleen. Viimeiset havainnot 19.8. ovat seuraavat: 2kv pesivä k (r) ja n (r) , komeapukuinen k,  2 1kv-senioria ja 1kv-junior (r).

Kun tällaisella paikalla käydään usein, se herättää huomiota ympäristössä.  Kuulin Heikki Saariselta Ruovedellä kiertävän jutun siitä mitä varten navetan ympärillä on useaan otteeseen nähty kameroin ja kaukoputkin varustautuneita lintuharrastajia.  Siellä pesii kuulemma tornipöllö!  Voi jos olisikin näin, niin kyllä trafiikki paikalle olisi ollut ihan toista luokkaa.  Nyt siellä pesi vain mustaleppälintu, joka tosin pesi kaksi kertaa.  Tiiran tietokannasta löytyi vain yksi aiempi kahden onnistuneen pesinnän tieto vuodelta 2001 Uudenkaupungin Hangosta, missä läheisellä suljetulla tehdasalueella mustaleppälintu pesii tiettävästi vuosittain.

Lopuksi ajo-ohje paikalle: Kt 66 Ruoveden Ruhalassa Seon kohdalla sininen kyltti Pöytäniemi, pikitietä 1.7 km ja vasemmalle jäävän vanhainkodin jälkeen heti oikealla olevan navettarakennuksen jälkeen käänny oikealle rakennusten taakse.  Tarkkailu ladon luota rinteestä tai sitten lähempää autosta.  

Aarne