Punajalkahaukoilla ennätysvaellus Suomeen

Nuoria punajalkahaukkoja tapaa nyt yllättävän suurin määrin maassamme. Suotuisat kaakkoisvirtaukset ovat saaneet nuoria haukkoja lentämään Suomeen ilmeisen hyvän pesintävuoden jälkeen. Edellinen punajalkahaukkojen vaellus maahamme sattui vuonna 2019. Nykyinen esiintyminen kuitenkin yluttää selkeästi vuoden 2019. Vaellus alkoi viikko sitten viikonloppuna.

Tiira-lintutietopalvelun mukaan kahden viikon aikana on Tiiraan ilmoitettu 808 havaintoa lajista ja yhteensä 2 157 yksilöä. On kuitenkin muistettava, että osa havainnoista koskee samoja yksilöitä. Punajalkahaukkahavainnot keskittyvät Etelä-Suomeen, Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Suuria paikalliskertymiäkin on havaittu. Esimerkiksi Haminassa, Loviisassa ja Viitasaarella on laskettu kerralla yli 20 paikallista lintua. Punajalkahaukkojen todellinen määrä maassamme täsmentyy jatkossa. Osa linnuista on jo ottanut suunnan maastamme pois.

Pirkanmaalla on toistaiseksi havainnot ainakin 18 punajalkahaukasta. Punkalaitumella oli 21.8.2022 5 punajalkahaukkaa paikallisena. Akaan Metsä-Paavolassa ynnäiltiin 4 paikallista haukkaa 22-23.8.2022.

Punajalkahaukan pesimäaluetta on itäinen ja kaakkoinen Eurooppa aina läntiseen Kiinaan asti. Etelä-Virossa pesii jokunen pari. Suomestakin on muutamia pesimähavaintoja vuosien mittaan. Punajalkahaukat pesivät enimmäkseen yhdyskuntina aroilla ja jokilaaksoissa sekä kosteikkoalueilla. Muuttomatkan punajalkahaukka tekee eteläiseen Afrikkaan.

Punajalkahaukan ravinto koostuu pääosin hyönteisistä kuten heinäsirkoista, korennoista ja muurahaisista. Punajalkahaukka väijyy ravintoaan usein puhelinlangalla tähystellen. Sieltä se tekee syöksyn maahan ja palaa usein samalle langalle tai lähilangalle. Ravinto paloitellaan ilmassa. Poikasia ruokitaan muun muassa liskoilla ja pikkulintujen poikasilla.

Nyt maassamme havaitut punajalkahaukat ovat lähes poikkeuksetta nuoria lintuja. Niiden erottaminen nuolihaukoista on usein haastavaa. Muun muassa seuraaviin tuntomerkkeihin tulee kiinnittää huomiota:

1) Nuorella punajalkahaukalla on vaalea päälaki ja myös kaularengas.

2) Nuolihaukan yläpuoli on selkeästi tummenpi kuin punajalkahaukan.

3) Punajalkahaukan pyrstö on yläpuolelta juovallinen.

4) Siiven takareuna on punajalkahaukalla tumma toisin kuin nuolihaukalla.

5) Naamakuvioissa on eroja punajalkahaukan ja nuolihaukan kesken.

6) Nuolihaukan siipien yläpeitinhöyhenten ja siipipisulkien välillä ei ole värieroa kuten punajalkahaukalla.

7) Nuolihaukka ei lekuttele.

Nyt on suositeltavaa retkeillä peltoaukioilla ja tarkkailla langoilla istuvia petolintuja. Punajalkahaukan löytäminen ei ole vain hyvä sattuma. Punajalkahaukkoja lentelee Suomessa ja Pirkanmaallakin lukuisasti. Peltoaukioilla voi tavata näinä päivinä myös vaikkapa arosuohaukan taikka niittysuohaukan muiden petolintujen ohessa,

Jukka T. Helin