Kulotus ja linnusto

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen tiedote 8.6.2023 kulotuksen vaikutuksesta linnustoon

Kulotus on merkittävä metsänhoidollinen toimenpide, joka edistää luonnon monimuotoisuutta. Moni uhanalainen laji hyötyy kulotuksesta. Kovakuoriaiset, jäkälät ja sienet ovat paloriippuvaisia lajeja. Paloriippuvaiset lajit muodostavat 3% kaikista uhanalaisista lajeista. Luonnonmukaisten metsäpalojen määrä on huomattavasti vähentynyt, joten kulotuksella voidaan korvata tätä puutetta. Kulottaminen tapahtuu maapalona, koska latvapaloihin liittyy turvallisuusriskejä.

Kulotuksen vaikutuksesta hyötyvät myös useat lintulajit. Lintujen käyttämä ravinto lisääntyy. Pohjantikat ja muut tikat suosivat palon seurauksena hiiltyneitä puita. On havaittu, että esimerkiksi hyönteisiä syövät linnut palaavat kulotusalueelle lähes välittömästi kulotuksen päätyttyä. Keskusteluun on kuitenkin nostettu se, että pesimäaikainen kulotus saattaa tuhota linnunpesiä ja poikueita.

Pohjantikka on lintulaji, joka hyötyy merkittävästi kulotuksesta.

Kulotukselle optimaalisin aika on yleensä huhtikuun loppupuolelta kesäkuun loppuun. Metsäkulotus onnistuakseen edellyttää, että kosteus on riittävän vähäistä (myös ilmakosteus). Hakkuutähteet eivät saa olla liikaa painuneina kasaan eikä kulotusalue liikaa heinittynyt. Edellä mainituista syistä paras kulotusajankohta osuu juuri valtaosin vilkkaimpaan pesintäkauteen.

Kulotus on suunniteltava tarkoin lintuja ja muita eläimiä ajatellen. On mahdollisuuksien mukaan pyrittävä kulottamaan ennen tai jälkeen parhainta pesimäkautta. Lintujen pesät ja poikueet on etsittävä kulotusalueelta tarkoin ja suojattava. Kulotuskohde on lisäksi valittava siten, että haittoja esimerkiksi linnuille syntyy mahdollisimman vähän. Lintutiheyden tulee olla pieni. Mäntykankailla on lintujen tiheys alhainen. Keskimäärin lintujen pesiä hehtaaria kohti on sellaiset 1-4 pesää. Jos kulotuskohde valitaan alueelta, jolla lintujen tiheys on matala, saattaa maapesien lukumäärä jäädä mitättömäksi. Säästöpuiden kulottaminen voi tapahtua ennen pesimäkautta tai pesimäkauden jälkeen.

Tehokkailla ehkäisytoimenpiteillä sekä lintujen pesien ja poikasten etsimisellä ennen kulotuksen aloittamista voidaan linnustollisilta haitoilta välttyä. Kulotuksesta saatavat hyödyt muun muassa uhanalaisille lajeille ovat suuret. Tästä syystä kulotus on kannatettava toimenpide. Jokainen kohde on vain valittava tarkoin. Kulotuksen ajankohta tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa vilkkaimman pesimäkauden ulkopuolelle. Kulotus kokonaan pesimäkauden ulkopuolella on vaikeaa, koska onnistunut kulotus edellyttää tietyt ehdot. Erilaisia lintujen karkotuskeinoja tulevalta kulotusalueelta tulee tutkia ja kokeilla.

Lisätietoja:

Jukka T. Helin,

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

puh. 050 3563231