Orivesi, Längelmävesi Pappilanlahti

Pappilanlahti ympäristöineen on linnustollisesti monipuolinen alue. Siellä voi havainnoida niin paikallista pesivää lajistoa kuin muuttoakin. Paikka on myös helposti saavutettavissa.

Yleistä

Pappilanlahti on Längelmäveden ruohoisa ja matala lahti Venehojan suulla. Lahdelta avautuu näkymä Pappilanselälle. Lahden reunamilla on luhtarantoja. Lehtimetsät, pensaikot ja luhtarannat ovat otollisia pesimä- ja ruokailualueita monille linnuille. Pappilanlahden alue on Oriveden aseman kaakkois-eteläpuolella.

Saapuminen

Pappilanlahti sijaitsee Oriveden aseman välittömässä läheisyydessä. Sinne pääsee kääntymällä Eräjärventieltä (3260) heti rautatiesillan ylityksen jälkeen Satamarannantielle ja sitten muutaman sadan metrin päästä vasemmalle Tukkilaanintielle, jota pitkin pääsee venevalkamaan. Venevalkamasta lähtee polku Venehojan reunaa pitkin lahdelle.

Pappilanselkää pystyy havainnoimaan tehokkaasti joko ajamalla suoraan Satamarannantien päähän tai sitten jättämällä auto ennen Satamarannantien päätä leveälle hiekka-alueelle, jonka läheisyydestä lähtee huonohko tie ns. leiripappilaan (leiripirtti). Leiripappila on ulkoilijoiden yleisessä käytössä. Leiripappilan niemenkärjestä voi tarkkailla sekä Pappilanlahtea (vaikkakin puut haittaavat) että Pappilanselkää.

Pappilanniemeen leiripappilan vieressä Oriveden ensimmäinen lintutorni. Torni vihittiiin käyttöön 12.10.2008. Se sai nimen Valkosiipi.  Torni purettiin keväällä 2019 vaarallisen lahona. Paikalle on suunnitteilla uusi, isompi torni.

Autot jätetään Satamarannantielle lähelle Pappilanselän rantaa levennykselle paikkaan, josta lähtee tie leiripappilaan ja jossa rantaa kohti saavuttaessa on vasemmalla lintutornikyltti. Tietä kuljetaan leiripappilaa kohti välittämättä tien sulkevista puomeista, kunnes kulkusuunnassa vasemmalta lähtee pitkospuureitti lintutornille.

Kulku valkosiipitornille. Video©Timo Linkomäki.

Retkeily alueella

Lahden rantaan kannattaa kävellä varovaisesti, koska lintuja lepäilee usein Venehojan suulla, joka on avoin keväisin ja alkutalvesta muun järven ollessa jäässä. Paras katseluaika Venehojan puolelta on aamusta tai sitten illasta vastavalon ja mahdollisen väreilyn vuoksi. Myös leiripappilan rantojen läheisyydessä on usein suuriakin lepäileviä lintuparvia.

Ajamalla Satamarannan tien päähän pystyy näkemään Pappilanselällä olevat linnut.

 

Linnusto

Pappilanlahti on Oriveden yksi parhaimmista lintupaikoista. Lahden avautuessa keväisin siellä oleilee vaihteleva määrä vesilintuja. Pappilanlahti kerää toisinaan suuren määrän laulujoutsenia lepäilemään ja ruokailemaan lahdelle. Laulujoutsenten joukosta on mahdollista havaita useitakin pikkujoutsenia. Lahdelta voi lisäksi löytää pieniä hanhiparvia.

Pappilanlahti on muuttoaikana pirkanmaalaisittain hyvä kahlaajapaikka, jos vain vedenkorkeus on sopiva. Tavanomaisten kahlaajien ohessa siellä voi lepäillä vesipääskyjä ja muita harvinaisempia kahlaajalajeja. Onpa luhta-alueella kuultu jänkäkurpan soidintavan. Tosin kahlaajat ja vesilinnutkin ovat vaikeasti havaittavissa nopeasti kasvavan vesikasvillisuuden joukosta.

Osa Pappilanlahden reuna-alueista on lehtomaisia lehtimetsiä ja pihapiirejä, joissa viihtyvät kultarinnat ja mustapääkertut. Pikkutikka on alueella pesivä laji.

Alkukesästä Pappilanlahden luhdat ympäristöineen valtaa monipuolinen yölaulajalajisto. Useiden satakielten lisäksi saattaa kuulla ruisrääkän, sirkkalintuja, viita- ja luhtakerttusen, luhtakanan ja luhtahuitin. Kaulushaikara puhaltelee yleensä Pappilanselän takaa Säynäniemen-Koivuniemen suunnalta, mutta se saattaa esittää puhallussarjojaan lahdeltakin.

Syksyllä ja alkutalvesta lahdelta kannattaa etsiä myöhäisiä viivyttelijöitä.

Pappilanlahdella tavatuista harvinaisuuksista mainittakoon niittysuohaukka ja Pirkanmaan ensimmäinen valkosiipitiira. Siellä on nähty myös yli 20 linnun nokkavarpusparvi. Valkoselkätikkakin on yhytetty alueelta.