MAALI-aluekriteerit, kerääntymäalueet

PiLY:n alueen tärkeät lintujen muutonaikaiset kerääntymäalueiden ensimmäinen valinta on tehty. Pohjana ovat olleet lintuhavainnot viimeisten 10 vuoden ajalta, vuodesta 2004 alkaen kevät 2013 mukaanlukien. Ensivaiheessa tuli valituksi 27 aluetta. Näiden lisäksi on vielä selvittelyn alla pari aluetta joista yksi yhteistyössä KHLH:n kanssa (osin Valkeakosken puolella).

BirdlifeSuomen vanhan kuntajaon mukaisesti pohjoinen naapuriyhdistyksemme SSLTY on valinnut MAALI-alueet Mänttä-Vilppulasta ja Virroilta. Nämä MAALI-kohteet listataan myös PiLY:n sivuille hiukan myöhemmin.

PiLY:n MAALI-valintaprosessi eteni alkuperäisen suunnitelman mukaan (kts. Lintuviesti ja PiLY:n kotisivut). Valintaperusteena olevan lajilistan mukaan verrattiin, mitkä ovat kunkin lajin osalta suurimmat kerääntymäärät. MAALI-vastaava keräsi havaintotiedot Tiirasta. Kunkin lajin osalta katsottiin, mikä on se yksilömäärä, mikä erottaa 1-5 parasta yksilömäärää suuresta havaintojoukosta. Esimerkkilajina laulujoutsen; jos keväisin on havaittu vähintään 350 yksilöä kolmessa paikassa mutta 300-350 jo 10 paikassa, niin laulujoutsenen kevätkerääntymien raja-arvoksi asetettiin 350 yksilöä. Keväiset ja syksyiset kerääntymämäärät verrattiin erikseen, sillä esim. laulujoutsenella keväiset ja syksyiset parhaat levähdysalueet ovat suurelta osin eri alueita. Osalla lajeista kerääntymiä nähdään Pirkanmaalla vain keväisin, osalla taas vain syksyisin.

MAALI-alueita valittaessa edellytys on, että kullakin alueella on havaittu raja-arvon saavuttavien määrien lisäksi useampana vuonna hyviä kerääntymiä. Näin valinnoista jätettiin pois poikkeuksellisten vuosien, kuten syksyn 2006 sääolosuhteista johtuneet hanhikerääntymät, joista on muutaman alueen kohdalla maininta.

Valinnat kohdistuivat alueisiin, joilla on tavattu useamman lajin hyviä maakunnallisia kerääntymiä. Tähän päälinjaan tehtiin kuitenkin muutama poikkeus, esim. pikkulokille erityisen hyvä keväinen kerääntymäjärvi Kangasalta. Vaarantuneiden ja harvalukuisten lajien esiintymistä huomioitiin erityisesti. Lisäksi valittiin yksi talviaikainen koskikaralle tärkeä kerääntymäkohde. Valitsematta taas jäi muutamia keväisiä selkävesikohteita, joista ei havaintotietojen perusteella pystynyt rajaamaan selkeätä kerääntymäaluetta, mikä luonnollisesti myös vaihtelee keväiden vaihtelujen vuoksi.

Valintaperusteissa huomioitavia lajiryhmiä ovat: joutsenet, hanhet, sorsalinnut, kuikkalinnut, uikut, nokikana, kurki, kahlaajat, lokit ja tiirat, haarapääsky (yöpymis- ja ruokailukosteikot), keltavästäräkki ja kottarainen (yöpymiskohteet).

Kerääntymäkohde voi olla säännöllinen tulvalammikko, peltoalue, lintuvesi tms. kohde johon linnut kerääntyvät ruokailemaan, lepäämään, yöpymään tai sulkimaan. Tyypillisiä alueita ovat tulva- ja ruokailupellot sekä kosteikot. Maakunnasta tunnetaan valittujen lisäksi monia hyviä tulva-alueita, jotka kuitenkin käytettävissä olevan linnustotiedon perusteella eivät pärjänneet valituille alueille.

Työryhmä (C.Geiger, J. Helin, H-P Innala, I. Sahi, P. Seppälä) määritti lajikohtaiset raja-arvot. Tältä pohjin MAALI-vastaava listasi alueet, jotka valittiin tässä ensimmäisessä vaiheessa. Vaihe II tulee olemaan linnustollisesti tärkeiden soiden valinta ja vaiheessa III tärkeiden pesimäalueiden valinta. Joitakin tärkeitä pesimäalueita toki on jo kerääntymäalueiden joukossa.

MAALI-alueiden rajauksissa on käytetty työryhmän paikkatuntemuksen lisäksi useiden paikallisten harrastajien apua, mistä suuret kiitokset heille. Itse karttarajaukset on tehty Q-Gis-ohjelmalla ja ne on viety Birdlife Suomen IBA-tietokantaan.

Suuri kiitos myös kaikille havaintojaan ilmoittaneille!