Neljäs lintuatlas

Suomen neljäs lintuatlas alkaa! Lintuatlaksessa kartoitetaan Suomen, ja samalla Pirkanmaan pesimälinnusto 10 km x 10 km ruuduittain. Edelliset lintuatlakset on toteutettu vuosina vuosina 1974–79, 1986–89 ja 2006 – 2010. Kolmannen lintuatlaksen tulokset ovat luettavissa osoitteessa Aiempien lintuatlasten tulokset – Lintuatlas.fi

2 aikaisempaa lintuatlasta on julkaistu kirjana.

Pirkanmaan atlasruudut kartalla

Vuoden 2022 alussa alkaa maassamme neljäs valtakunnallinen lintujen levinneisyyttä kartoittava tutkimus ja se kestää vuoteen 2025 saakka. Tarkoituksena on kartoittaa pesimälinnuston muutoksia koko Suomen alueelta. Tätä varten Suomi on jaettu yhteinäiskoordinaatiston mukaisiin 10 km x 10 km ruutuihin. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen havaintojenkeruualueella näitä ruutuja on 122. Jokaisesta ruudusta pyritään löytämään mahdollisimman monen lajin varma pesintä. Jokainen Tiiraan ilmoitettu lintuhavainto, jolle on merkitty pesimävarmuusindeksi, on mukana lintuatlaksessa.

Atlastyöhön saa osallistua kuka tahansa ja kaikki lintuhavainnot ovat yhtä arvokkaita. Havaintoja kaivataan yhtä lailla kotipihalla kuin syrjäisillä ja käymättömillä korpimailla pesivistä linnuista.

Pesintävarmuusindeksit löydät täältä. 

Pirkanmaan lintutieteellisen vastuulla olevat atlasruudut kunnittain

Kuinka osallistua?

Helposti. Olit sitten Tampereen keskustassa tai Parkanon suolla, voit osallistua ilmoittamalla lintuhavaintosi pesimävarmuusindeksin (PVI) kanssa Tiira lintutietopalveluun.  Tiiraa käyttäessä sinun ei tarvitse tietää, missä atlasruudussa milloinkin olet, kunhan tiedät missä olet havaintoa tehdessäsi. Jos tieto kuitenkin kiinnostaa, helpoiten asia selviää älykännykällä, jossa paikannus on päällä. Mene selaimella osoitteeseen https://laji.fi/map?overlayNames=ykjGrid,ykjGridLabels ja klikkaa kompassinuolta, niin kartta keskittyy sijaintiinsi. Kartan alareunassa näkyy koordinaatit, joiden kolme ensimmäistä numeeroa muodostavat ruudun numeron.

Laji.fi yhtenäiskoordinaatisto-näkymä. Näkymän vasemmassa ylänurkassa kompassiruusu sinisellä taustalla, ja alalaidassa koordinaattiruutu, josta käy selville, että ollaan ruudussa 682:331.

Pesivarmuusindeksien määräytymisen löydät täältä. Huomaa, että osa indekseistä vaatii useamman käynnin paikalla.

Täsmäretkeily lintuatlasta ajatellen ja matematiikka selvitysasteiden takia

Yksityiskohtaiset tiedot Pirkanmaan atlasruuduista kunnittain löydät täältä. Jokaisesta ruudusta löytyy karttakuva, pesimävarmuusindeksin summan raja-arvot eri selvitysasteille, kolmannen lintuatlaksen selvitystilanne ja lajit sekä maininta kaipaako ruutu erityishuomiota.

Kuinka hyvin ruutu on kartoitettu ja kuinka tuloksia tulkitaan?

Ruudun kartoitusasteen matematiikka: Jokaiselle pesimävarmuusindeksille on annettu painoarvo väliltä 0–3. Ne ovat samat koko maassa, sijainnista riippumatta.

  • Epätodennäköinen pesintä on painoarvoltaan 0
  • Mahdollinen pesintä (pesimävarmuusindeksit 2–3) painoarvo 1
  • Todennäköinen pesintä (pesimävarmuusindeksit 4–6, alaindeksit 61–66) painoarvo 2
  • Varma pesintä (pesimävarmuusindeksit 7–8, alaindeksit 71–75 ja 81–82 ) painoarvo 3

Pesimävarmuusindeksien painoarvoista lasketaan jokaiselle ruudulle pesimävarmuusindeksien summa. Mikäli ruudusta on ilmoitettu yhden lajin epätodennäköinen pesintä, kahden lajin todennäköinen pesintä, kolmen lajin todennäköinen pesintä ja neljän lajin varma pesintä, niin pesimävarmuusindeksien summa on 1 x 0 + 2 x 1 + 3 x 2 + 4 x 3 = 20. Mitä enemmän varmoja pesintöjä ruudussa on, sen korkeammaksi pesimävarmuusindeksien summa nousee.

Luonnollisesti eri ruuduissa esiintyy eri määrä lajeja. Pirkanmaalla Sastamalan lehdoilla on hurja ero Kihniön turvekenttiin. Tällöin pelkkä pesimävarmuusindeksien summa ei riitä kertomaan sitä, kuinka hyvin ruutu on kartoitettu. Ruutujen kartoituksen tasoa kuvataan ruudun selvitysasteella. Selvitysasteet jaetaan kuuteen luokkaan

  1. Ei havaintoja
  2. Satunnaishavaintoja
  3. Välttävä
  4. Tyydyttävä
  5. Hyvä
  6. Erinomainen

Selvitysasteen määräytymiseen vaikuttaa ensisijaisesti ruudun pohjoiskoordinaatti ja pesimävarmuusindeksien summa ja ruudun maapinta-ala. Mitä korkeampi pesimävarmuusindeksien summa, sen korkeampi selvitysaste. Mikäli ruudun pinta-alasta yli puolet on vettä, pesimävarmuusindeksien summa kerrotaan 1,25:llä. Pirkanmaan ruutujen pohjoiskoordinaatti vaihtelee välillä 677 … 691. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen matalampi pesimävarmuusindeksien summa vaaditaan havaintoja tietyn selvitysasteen saavuttamiseksi.

Atlashanketta koordinoi Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo. Havainnot kerätään Tiira lintutietopalvelun kautta.

Pily suosittelee erityisesti kohdistamaan atlasretkeilyä yhdistyksen vähän retkeillyille aluille, Parkanoon, Kihniöön, Punkalaitumelle, Ylöjärven pohjoisosiin ja Oriveden sekä Jämsän raja-alueille.

Nähdään atlasretkillä!