HavainnotUutiset

Lintutilanne 16.1.2021, jo 102 lintulajia havaittu Pirkanmaalla

Tammikuussa 2021 Pirkanmaalla on ollut yllättävän monipuolinen vesilinnusto. Tammikuun alun jälkeen alkanut pakkaskausi sai sulana pysyneitä vesistöjä jäätymään. Näin sulana pysyneillä paikoilla kuten Tampereella Pyhäjärvellä lintuharrastajat saivat nauttia mukavista vesilintuhavainnoista, kun laskettiin talvipinnoja, kuukausipinnoja ja vuodenpinnoja tai vain nautittiin lintujen havainnoimisesta.

Laulujoutsenten määrät ovat vähetnyneet lumen ja jään myötä. Laulujoutsenia on ilmoitettu kuluvan viikon aika sellaiset 60-70 paikallista. Laulujoutsenista on ilmoituksia muun muassa Sastamalan suunnalta Kokemäenjoen sulista. Esimerkiksi 10.1. BirdLife Suomen Tiira- lintutietopalvelun mukaan Sastamalan Äetsästä laskettiin 41 paikallista joutsenta.

Harmaahaikaroista on tammikuun ajalta jokusia havaintoja muun muassa Tampereelta Pyhäjärven tuntumasta. Kaikkiaan tammikuussa havaittujen harmaahaikaroiden määrää on vaikea arvioida. Ehkä se on siinä 20-25 yksilön paikkeilla. Harmaahaikarat yrittävät kalastella ravintoa sulana pysyvillä
vesialueilla.

Tampereella Kaukajärvellä pitkään viihtynyt yksinäinen aikuinen kyhmyjoutsen katosi maisemista Kaukajärven jäätyessä kokonaan tammikuun alussa. Akaan Toijalasta on ilmoitettu kaksi aikuista kyhmyjoutsenta vielä 9.1.

Talven pakattua päälle Tampereen Pyhäjärvelle ilmaantui hetkiseksi punasotkanaaras ( 10.1.) ja punasotkakoiras Nokian Siuronkoskelle (14.1.). Nokikanakin tavattiin yllättäen Tampereella Viinikanlahden itäpäästä ja Viinikanojasta (10. – 12.1.). Viinikanlahden itäpäässä on ollut Pirkanmaan talveen jäänyt nuori valkoposkihanhi. Valkoposkihanhi on ruokinnan ja seurannan kohteena. Saa nähdä, miten se selviää -varsinkin, jos talvesta tulee kunnon talvi. Valkoposkihanhen seurana itäpäässä on ollut tukkakoskelokoiras, isokoskeloita ja tukkasotkakoiras sekä telkkäpariskunta.

Pyhäjärven sulana pysytelleellä selällä havaittiin 11.1. mukavan kokoinen pilkkasiipimäärä eli yhteensä 13 paikallista pilkkasiipeä. Samana päivänä Pyhjärveltä ynnäiltiin 72 isokoskeloa, kaakkuri, silkkiuikku, härkälintu ja mustalintu. Näsijärven puolella uiskenteli kuikka. Allista on ilmoitus 10.1. Pilkkasiipiä havaittiin vielä 16.1. kolme yksilöä Viinikanlahdella. Tuollainen lajimonipuolisuus on tähän aikaan vuodesta Pirkanmaalla todella yllättävää.

Telkkiä on yhteensä suuri määrä pitkin Pirkanmaata. Muun muassa Lempäälän Herralankoskella on ollut 10.1. telkkiä komeasti 106 paikallista. Viikon aikana ilmoitettujen telkkien määrä kohonnee noin 160 yksilöön. Sastamalan Kiikasta on uivelohavainto 10.1.

Nokian Taivalkunnan Alasenlahden tuntumassa sulana pysyvässä vedessä viihtyy edelleen pikku-uikku. Mänttä-Vilppulan Vilppulankoskelta on ilmoituksia paikallisesta nuoresta merimetsosta esimerkiksi 13.1. Valkeakoskelta on tavihavainto.

Naurulokista on havainto vielä 12.1. Tampereen Viinikanlahdelta. Lahdella on lisäksi lennellyt kymmenkunta kalalokkia ja jokunen harmaalokki.

Kuningaskalastaja kalastelee Valkeakoskella sulana pysyvällä kalaisella vesialueella. Kuningaskalastajia näkyi pesimäaikaan tavallista enemmän maassamme, ja Pirkanmaallakin saattoi olla enimmillään useampia pesintöjä. Kuningaskalastajien tarkat talvehtimispaikat kuten pesimäpaikatkin salataan pääsääntöisesti esimerkiksi Tiira-lintutietopalvelussa, jotta kiinnostusta herättävä korea laji ei kärsisi liiallisesta häiriöstä.

Sastamalan Villilässä on liikkunut perinteiseen tapaan peltopyitä. Alueella on ainakin kaksi eri parvea, joiden yhteismäärä on 28 yksilöä. Peltopyyt voi löytää tiheiden kuusten suojista tai sitten vaikkapa pellolta kiepistä, jos lunta on riittävästi.

Useista petolinnuista on tullut ilmoituksia. Yksittäisiä merikotkia on kierrellyt varsinkin Pirkanmaan eteläosissa ravintoa etsien. Ilmeisesti ainakin yksi piekana yrittää talvehtimista Sastamalan suunnalla. Tuulihaukkoja on tammikuussa ilmoitettu muutamalta paikalta. Esimerkiksi Tampereella Raholan-Santalahden alueella on ollut paikallisena tuulihaukka. Ampuhaukka on vilahtanut Ylöjärvellä, ja kiertelevä hiirihaukka Tampereella Hatanpäällä. Varpus- ja kanahaukkoja havaitsee siellä ja täällä.

Varpuspöllöistä on tietoja kaikkialta maakunnasta. Soidintavia lehtopöllöjä ja huuhkajia on kuunneltu muutamalla paikalla. Kun sää lämpiää, pöllöjen soidin yleistyy – etenkin, jos ravintoa on pesimistä ajatellen riittävästi. Hiiripöllöistä on tammikuun ajalta havaintoja vain neljältä paikalta. Kun on linturetkellä tai muutoin liikkuu luonnossa, peltojen aukeilla tai hakkuuaukioilla voi havaita hiiripöllön. Peltomaisemassa voi ihailla myös isolepinkäistä. Kymmenittäin isolepinkäisiä saalistelee nyt Pirkanmaalla.

Valkoselkätikoista on 16 havaintopaikkaa, joten valkoselkätikkoja on nykyisellään mukava määrä Pirkanmaalla. Pikkutikka on vaikea havannoitava talvisin, joten havaintojakaan ei ole kovin monta. Samoin pohjantikan havaintomäärät ovat pienet. Harmaapäätikasta on kolmisenkymmentä havaintoa. Harmaapäätikka on runsastunut selkeästi vuosien varrella Pirkanmaalla. Sen tapaakin nykyisin yhä useammalla talviruokintapaikalla.

Koskikaroista on havaintoja koskilta ja puroilta, mutta toistaiseksi ei ole mitään suuria kerääntymämääriä tullut tietoon. Esimerkiksi Nokian Siuronkoskella on havaittu 4 karaa 16.1. ja Mänttä-Vilppulan Melaskoskella 15.1. samoin 4 karaa.

Pähkinänakkelista on tietoja kahdelta ruokintapaikalta. Sepelkyyhky on ilmoitettu Vesilahdelta ja turkinkyyhky Akaasta. Pähkinähakkihavainnotkin ovat niukassa. Tampereen Myllypuron ruokintapaikalla on havaintoja säännöllisesti 4-5 hakista. Kiurusta saatiin tammikuinen havainto 9.1. Vesilahdelta. Västäräkki sinnittelee ruokinnan turvin Tampereella Peltolammilla. Punarintoja (6), peippoja (14) ja järripeippoja (8) on tiedossa talvilintujen ruokintapaikoilta. Kannattaa ollakin tarkkana, ettei omalta ruokinnalta löydy tavanomaisten talvilajien joukosta poikkeuksellinen laji.

Marjalinnut ovat vähissä. Räkättirastaita ja tilhiä ei ole pajoa tammikuussa havaittu. Tilhistä on joitakin havaintoja, mutta parvet ovat olleet alle kymmenen yksilöä. Räkättirastaista on lähemmäs kolmisenkymmentä havaintoa, mutta yhtä havaintoa kohti puhutaan pääsääntöisesti alle kymmenen linnun yksilömäärästä. Tammikuun aikana on havaittu vain kaksi kertaa taviokuurnia. Paras mahdollisuus nähdä ja kuulla taviokuurna lienee jossakin metsän keskellä eikä niinkään marjapuussa ihmisten lähellä. Käpylinnutkin ovat poissa – vain yksi tammikuinen havainto pikkukäpylinnusta on tiedossa. Urpiaisia on tietojen mukaan tavallista vähemmän. Sastamalan Nuupalassa tehtiin 3.1. havainto 275 urpiaisen parvesta. Suurin tikliparvi (joukossa muutama hemppo) 700 yksilöä lenteli 2.1. Nokian Siurossa. Tiklejä havaitaan yleisesti nykyisin talvisin. Sastamalassa on liikkunut 1 000 yksilön keltasirkkuparvi ja Lempäälässä jopa 2 000 yksilön parvi.

Tammikuussa 2021 tähän mennessä vuoden alusta alkaen on Pirkanmaalla havaittu jo 102 luonnonvaraista lajia.

Kaikille mukavia talvisia linturetkiä! Kun lintuhavainnot laitetaan BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun, havainnot päätyvät hyödyntämään Pirkanmaan lintutietoutta. Samalla havainnot edistävät yhdistyksen suojelutyötä.