Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen tiedote pesimäaikaisista metsänhakkuista sekä viheralueiden raivauksista ja niitoista 12.6.2022

Pesimäaikaiset metsänhakkuut, teiden vierustojen ja risteysalueiden niitot ja raivaukset sekä viheralueiden niitot tuhoavat kymmeniä tuhansia linnunpesiä ja poikasia

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että pesimäaikaisilla kesähakkuilla ja muilla raivaus- ja niittotoimilla hävitetään linnunpesiä ja tuhotaan linnunpoikasia kymmenintuhansin (arvioni mukaan ehkäpä 50 000 – ja 100 000 välillä). Toiminnan paremmalla suunnittelemisella ajallisesti ja vastuun ottamisella luonnosta voidaan aivan vapaaehtoisesti saada aikaan tuntuvaa tilanteen parantumista.

Pesimäaikaiset kesähakkuut ovat olleet jälleen viime vuosien aikana kasvusuunnassa. Samalla on lisääntynyt pesimäaikaiset risukoiden raivaukset. Suosituksista huolimatta metsänhakkuita tehdään pesimäkautena myös sellaisilla alueilla (lehdot, tuoreet metsät), joissa lintutiheys on suuri. Peltojen, soiden ja rantojen reunametsien hakkuut aiheuttavat myös pahimmillaan suuria lintutuhoja lintujen pesimäkautena, koska edellä mainitut reunametsät keräävät runsaan pesimälinnuston. Erityisesti avohakkuut synnyttävät laajaa häirintää ja tuhoa, mutta myös harvennushakkuut voivat olla pesimäkaudella hyvinkin haitallisia linnuston kannalta. Pesiä ja poikueita tuhoutuu niin maassa kuin puissakin. Energiapuukasat ja muut puukasat olisi hyvä siirtää pesimäkauden ulkopuolella, koska niissä pesii lintuja.

Suomalaisen laintulkinnan mukaan pesimäaikaiset kesähakkuut eivät täyttäisi luonnonsuojelulaissa mainittua tahallisen häirinnän tunnusmerkistöä, koska metsätalous on jätetty lain soveltamisen ulkopuolelle erityispykälässä. Metsätaloudessa ei lisäksi tähdätä tahallisesti lintujen häirintään eikä pesien ja munien tuhoamiseen, vaan metsänhakkuiden tavoitteet ovat muut. Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen perustuva tulkinta on selkeästi luonto- ja lintudirektiivien sekä EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön vastainen. EU-oikeus on Suomessa noudatettavaa oikeutta. Siitä ei voi poiketa kansallisella lainsäädännöllä. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viimeaikaisen kotimaisen ratkaisukäytännön perusteella voi myös päätyä siihen, että KHO tulkitsee lakia EU-oikeuden ratkaisukäytännön mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että metsätaloutta ei voi sulkea häirintäkäsitteen ulkopuolelle, kuten Suomessa on tehty. Suomessa on pikaisesti päivitettävä lainsäädäntöä siten, että oikeustila vastaa EU-oikeutta ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Teiden varsien raivauksia pesimäaikaan perustellaan muun muassa liikenneturvallisuudella. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tällaisilla alueilla pesii lukuisasti lintuja. Tästä syystä on vältettävä lintujen pesimäkautena kaikkea sellaista raivausta tai niittoa, joka ei ole välttämätöntä liikenneturvallisuuden vuoksi. Toiminta on myös pyrittävä ajoittamaan paremmin lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Lisäksi ennen toimenpiteitä raivauksen kohteena oleva alue tulisi tutkia, jotta alueen linnusto voidaan saada selville. Tämä sama koskee tietenkin kaikkea puiden kaatamisen tai raivauksen kohteena olevia alueita lintujen pesimäkautena.

Viheralueita ei tule niittää tai raivata liian aikaisin. Näin turvataan lintujen pesintöjen onnistuminen. Samalla huolehditaan myös siitä, että hyönteisten määrää voidaan optimoida. Hyönteisten määrän on todettu monissa tutkimuksissa tuntuvasti vähentyneen. Tämä taas ilmenee lintujen ravinnon vähentymisenä. Niukka ravinto huonontaa lintujen elinolosuhteita ja pesintöjen onnistumista. Ohdakkeita ja muita siemenkasveja on jätettävä pystyyn lintujen ravinnoksi syksyyn ja talveen. Tampereen kaupunki näytti viime vuonna hyvää esimerkkiä Iidesjärven alueella myöhentämällä viheralueiden niittoja.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan pesimäaikaisia metsänhakkuita sekä muiden edellä mainittujen alueiden raivauksia ja kasvillisuuden leikkauksia pesimäaikaan on tuntuvasti vähennettävä. Suositeltavaa on pidättäytyä metsäkaadoista ja mahdollisuuksien mukaan muista lintuja häiritsevästä toiminnasta huhtikuun puolenvälin ja heinäkuun lopun välisenä aika (erityisesti touko-kesäkuussa). Suomen voimassa oleva lainsäädäntö on pikaisesti saatettava vastaamaan EU-oikeutta ja lintudirektiivin sisältöä. On luovuttava siitä väärästä tulkinnasta, että metsätalous ei kuuluisi sellaiseen toimintaan, jota eivät koskisi lintujen häirintäpykälät. Pelkät suositukset hakkuiden suuntaamisesta sellaisiin metsiin, joissa lintutiheys on vähäinen, ei ole lainkaan riittävä. Lopullisena tavoitteena tulee olla pesimäaikaisten metsänhakkuiden pääsääntöinen kieltäminen. On muistettava sekin, että metsänomistaja päättää hakkuiden toteuttamistavasta ja hakkuuajasta.

Suomen lintulajien uhanalaisuus on koko ajan lisääntynyt. Nyt kaivataan toimia, jotka eivät vaikuta lintukantojen vähentymiseen. Ihmistoiminta ja taloudelliset aspektit on pidettävä sopusoinnussa monipuolisen luonnon säilymisen kanssa. Vastuunsa tunteva yhteiskunta arvostaa ympäristöä ja monipuolista luontoa.

Linkki EU-tuomioistuimen päätökseen::

Tuomioistuimen päätös suomeksi yhdistetyissä asioissa C-473/19 ja C-474/19 http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?docid=238465&mode=req&pageIndex=1&dir=&occ=first&part=1&text=&doclang=FI&cid=3508016

Jukka T. Helin

Puheenjohtaja

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys